RSS

Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2010

Venyvää vihreää edelleen

Tällä hetkellä tuo edellisen postauksen vihreä pitsistoola on edelleen työn alla, ja tuossa laskeskelin että siitä saattaa tulla melkoisen kookas. Tällä hetkellä lankaa on 100g vyyhdistä kulunut 15grammaa, ja keskiosan lehtikuviota on valmistunut 20 toistoa. Mittaa huivilla on pingottamattomana nyt n. 65cm ja jos laskin oikein että yhteen toistoon kuluu lankaa 0,75g niin puolella vyyhdillä keskiosaan tulisi sitten 67 toistoa. Voi tosiaan olla, että taas kerran lopputuloksena on hieman kookkaampi huivi. 😀 Onneksi pitsihuiveissa ei koolla sinänsä ole väliä, ainahan sen pystyy kietomaan ympärilleen jotenkin.

Kesken neulonnan pingotettu alkupätkä

Tuossa kuvassa näkyy jotenkuten uudet pingotusneulani, tilasin ne Ihan Pienestä Putiikista, ja tykkään niistä kovasti. Neulojen päät ovat normaalia isommat (ja kukan muotoiset 🙂 ) joten ne pitävät hyvin silmukat paikoillaan, eivätkä päästä niitä luiskahtamaan pois vaikka pingottaisikin todella tiukalle.

Perspektiivillä on kiva leikkiä, ja tässä näkyy kukkaneulatkin.

(ylläolevassa kuvassa langan väri näkyy kerrankin täysin oikeanlaisena)

Pitäisi varmaan alkaa selailemaan noita mallineulekirjoja ja suunnittelemaan millaisen reunapitsin tuohon huiviin haluan. Yritän saada huivin valmiiksi syyskuun alkuun mennessä, jolloin on tuttavapariskunnan häät jotta saisin sen ”lämmikkeeksi” juhliin. Eihän tuo juuri mitään lämmitä, mutta olkaimettoman juhlapuvun kanssa pitää kuitenkin jotain olla hartioita peittämään ainakin kirkon ajaksi. Vielä pakollinen lähilähikuva yksittäisestä mallikerrasta:

Voiko näin vihreästä langasta muuta kutoa kuin lehtikuviota? 😉

Jottei kaikki aika kuluisi ihan vain tuon huivin kanssa, olen myös taas näperrellyt silmukkamerkkejä. Toiveena oli 6+1 setti ”jotain sinistä” joten tälläinen oli lopputuloksena:

Ilta-aurinko oli todella keltainen tätä kuvatessa

Tälläistä tälläkertaa, palaan taas kunhan jotain uutta tapahtuu neulerintamalla 🙂 .

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : heinäkuu 22, 2010 Kategoria/t: Huiveja, Keskeneräiset, silmukkamerkkejä

 

Jotain vihertää

Taas on puikoilla pitsiä. Tällä kertaa tosin vältin uuden Harunin aloittamisen, eiköhän kolme samanlaista huivia kuukauden sisällä riitä hetkeksi. Nyt on vuorossa Victorian Lace Today-kirjasta eri huivien pohjalta kehitelty suorakaiteen mallinen ”stoola”, yhdestä huivista keskiosa ja sitten kun lankaa on kulunut puolet 1200m/100g vyyhdistä niin alan miettiä sopivaa reunusta. Lankana ihana Fyberspatesin Nef Lace, jossa on silkkiä, kashmiria ja alpakkaa. Kesään sopivasti värinä on Rich Moss, joka on liki täsmälleen koivunlehtien sävyinen. Saa nähdä kuinka ison huivin reilusta kilometrista saa aikaan.
Viher2
Viher

Pahoitteluni kuvien laadusta, nappasin ne pikaisesti kännykällä kun kamera latailee akkuaan.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : heinäkuu 14, 2010 Kategoria/t: Huiveja, Keskeneräiset

 

Kuin pyörällä ajaisi

Viime viikolla posti toi mukanaan kolme metriä kangasta, ja päätin kesäprojektina palauttaa mieleeni ompelukoneen käytön perusteet. Nuorempana tykkäsin kovasti vaatteiden ompelemisesta, mutta viime vuosina tuo ompelukone on jäänyt pölyttymään varastoon.

Nyt kuitenkin oli tarve kesäkassille joten pienen harjoittelun jälkeen ryhdyin toimeen. Ompelukone on parisenkymmentä vuotta vanha, äidiltäni perinnöksi saamani Eva Midinette 716, ja ilmeisesti pitkä käyttötauko on hieman tehnyt hallaa. Alalangan kanssa on pieniä vaikeuksia mutta onneksi lämmettyään kone tekee suhteellisen siistiä jälkeä.  Kassista tuli mielestäni ihan mukavan kesäinen, kuosi on ihanan piristävä.

Kesäkassi

Kassiin mahtuu sopivasti ainakin A4-kokoinen neuleohjekansio, sekä muutama pikkuprojekti. Yläreunaan laitoin nepparin pitämään kassin suuaukon kiinni ja etupuolella on pieni tasku esim. auton avaimia tai kännykkää varten.

Yläreuna

Taskusta näkyy hyvin kuosi, tykkään erityisesti tuosta pikkupöllöstä toisen pään päällä 😀

Tasku

Kassin pohjaan tein ”viisteet” jotta pohjasta tuli nelikulmainen ja sinne mahtuu paremmin isompiakin tavaroita:

Kassin pohja

Kai asia on niin, että sen minkä nuoruudessaan oppii, muistaa hyvin vaikka välissä olisi vuosien tauko.

Kangas on tilattu Etsystä, myyjältä nimeltä Luckykaerufabric , ja aion kyllä hankkia sieltä enemmänkin kankaita.

On täällä neulottukin, viime viikolla puikoilta pyörähti jo kolmas Haruni, tällä kertaa lankana oli ihana Fyberspatesin Scrumptious 4ply sävyssä Golden Pumpkin:

Haruni ottaa aurinkoa

Ryppyisestä silmukkakasasta kuoriutui taas kerran pingotuksen myötä pitsipinta esille:

Laaksoja ja kukkuloita

Ennen pingotusta pinta muistuttaa kananmunakennoa mutta vuorokauden nuppineulojen avustaman kuivumisen jälkeen tilanne on aivan toinen:

huivi valtaa parisängyn, mitat 220cm*110cm

Huivista tuli tällä kertaa ihan tarkoituksella kookas, ilmojen kylmettyä tuohon on helppo kääriytyä sohvalle neulomaan tai ihan vain telkkarin ääreen löffäämään.

Tällä hetkellä tosin ei minkäänlaiselle lämmikkeelle ole tarvetta, sisälläkin kun lämpötila hipoo 30 astetta. Minun puolestani voisi tämä helleaalto jo loppua, tuntuu että astmakin pahenee kuumuudessa ja suihkussa saisi käydä tunnin välein jos vain jaksaisi. Taidankin siirtyä sohvalle limsalasin kera ja katsella lasten kanssa jonkin piirretyn.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : heinäkuu 12, 2010 Kategoria/t: Huiveja, Ompeluksia, uusia hankintoja, Valmiit

 

24g ilmaa ja seittiä.

Kai se näin kesällä sallitaan, että jumittuu yhteen malliin useamman tekeleen ajaksi? Tämän kesän malli omalla kohdallani on näemmä ollut Haruni-huivi (ravelry-linkki), joka ei tunnu päästävän neulojasta irti.. Kun ensimmäisestä Harunista tuli hieman kookkaampaa laatua oleva, niin piti sitten yrittää pysyä enemmän kohtuudessa toisella tekokerralla. Tässä sitten lopputulos:

Harunin toinen tuleminen

Lankana Grignascon Merinosilk (1400m/100g) ja puikkoina taisi olla 3,5mm pitsiaddit. Kärkiväliä vain 140cm ja korkeutta keskeltä 70cm. Viikko meni tuohonkin, ja jo nyt houkuttaisi aloittaa kolmatta samanmoista. Leikin ajatuksella tehdä kokonaisesta merinosilk-vyyhdistä tuollainen huivi, mutta siitä saattaisi tulla jo sitten sen verran massiivinen ettei sille enää olisi minkäänlaista käyttöä. Katsellaan mitä tapahtuu..

ennen pingotusta...

... ja pingotuksen jälkeen.

Pitsinneulomisen parhaita puolia on kyllä se, kuinka sitä jaksaa kerta toisensa jälkeen hämmentyä siitä mitä kastelu ja nuppineulat saavat aluksi ryppyiselle ja epämääräiselle neulepinnalle aikaan. 🙂

Ilmaahan tuo lähinnä on.

Lauantaina tapasin joukon Ravelryläisiä piknikin merkeissä, ja onnistuin hankkimaan lievän auringonpistoksen siinä rannalla istuessani. Hauskaa oli, ja nyyttäritarjottavat harvinaisen maistuvia. Onhan se totta, että ulkoilmassa ruokakin maistuu aina paremmin kuin sisätiloissa 😀 .

Kai sitä pitää kaivaa keskeneräinen neule esiin, ja laittaa äänikirja soimaan. Uuteen viikkoon taas..

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : heinäkuu 5, 2010 Kategoria/t: Huiveja, Valmiit