Tekee se jotain valmiiksikin.

Ohohups, menipäs viimepostauksen jälkeen kulunut puolitoista viikkoa vikkelästi. Mies vietti kesälomaa joten aika kului ihan muissa puuhissa kuin blogin miettimisessä. Onneksi kuitenkin pitkästä aikaa tällä kertaa on jopa jotain valmistunuttakin todisteeksi siitä, ettei täällä ihan olla vain laiskoteltu.

Puikoilla on edelleen muutama pitsihuivi, ja sain vaihtopaketin myötä myös lahjaksi uuden huiviohjeen, joka tietenkin piti samantien laittaa puikoille. Siitä tosin muutama sananen lisää myöhemmin. Kun pitemmän aikaa on näperrellyt noiden ohuiden pitsilankojen parissa, niin kaipasin puikoille jotain hieman ”jykevämpää” ja nopeammin neuloutuvaa, joten päädyin taas kerran turvautumaan sukkalankavyyhtiin ja 2½mm puikkoihin. Hih, kai meillä kaikilla on omat käsityksemme ns. isoista puikoista ja paksusta langasta.

Malliksi valikoitui tuttu ja turvallinen Cookie A:n Monkey, joita olenkin neulonut jo useita pareja. Langaksi päätyi Socks that Rock sävyssä Farmhouse, ja hämmentävää kyllä, tällä kertaa lanka käyttäytyi harvinaisen kiltisti eikä ryhtynyt lätäköitymään missään vaiheessa. Vain miellyttäviä, symmetrisiä raitoja kautta koko sukan. Varsinaista väriterapiaa, juurikin sellainen piristys mitä kaipasin.

Ja vielä lähikuva siitä kuinka ihanan kiiltävää tuo lanka on, vaikka onkin ihan 100% merinoa:

Vihreä pitsihuivi on edelleen puikoilla, tosin keskiosa on jo neulottu ja aloitin viikonlopun aikana neulomaan siihen reunapitsiä. Selailin pitkään eri neulekirjoja ns. täydellisen reunapitsin etsintäpuuhissa, mutta koska aikaa on vain rajallinen määrä käytettävänä ennenkuin huivin pitää olla valmis, niin päädyin tuttuun Print O’the Waven reunapitsiin (sitä kun tuli punaista stoolaa neulottaessa tikutettua yli 5 metriä).

Ravelryvaihdon myötä sain ihanalta vaihtopariltani myös lahjaksi huiviohjeen, jonka tarkoituksena oli olla haaste. Ja sellainen se kyllä vaikuttaisi olevan, sillä vaikka pitsihuiveja olenkin neulonut todella paljon, tässä kyseisessä huivissa käytetään paljon sellaisia silmukkatyyppejä/tekniikoita joita en ennen ole jostain syystä opetellut. Huivimalli siis on Star Leaves Shawl (ravelrylinkki) ja huivi koostuu useasta erilaisesta pitsimallikerrasta, joista olen nyt saanut tehtyä melkein ensimmäisen osion valmiiksi.

Lankana on Colourmartin 100% 2ply Cashmere, aivan ihanan pehmeää, joskin hieman vielä ”öljyistä” kun neulon sitä suoraan kartiolta. Uskoisin että pehmenee vielä huomattavasti pesun ja pingotuksen myötä.

Ja koska nyt on jo jalkoihin on jo lämmikkeet kudottu, niin työn alla on edelleen keltaiset palmikkosormikkaat joista olen tainnut aiemminkin mainita. Eli Laris Designin Entangled Stitches-malli on edennyt ensimmäisessä sormikkaassa jo yli peukalokiilan.  Luultavasti joudun muokkaamaan ohjetta tästä eteenpäin melko lailla, sillä omat sormeni ovat hyvin kapeat ja lyhyehköt, joten täytyy tutkailla ohjetta ja sitten soveltaa tarpeen mukaan. Kaunishan tuo malli on, siitä ei pääse mihinkään, mutta ranteet ovat kovilla kun kieputtelee noita silmukoita toistensa ympäri.

Ai niin, vielä loppubonuksena tuore ihastus kynsilakkarintamalla, Nfu Oh:n ihana hololakka #61:

Tähän kimallukseen on hyvä lopettaa tältä erää, palaan taas kunhan jotain uutta tapahtuu. 😀

Advertisement