Neulontaa ja näpräystä, väriterapiaa

Osaapa olla sormet hellinä. Tämän päivän olen puuhastellut koruvaijerin kanssa, ja tuloksena 5 settiä erilaisia silmukkamerkkejä. Tässä pienet kuvat niistä, isommat kuvat löytyvät tuolta yläpalkissa olevasta ”vapaana kasvaneiden silmukkamerkkien” sivulta.

Nuo ovat kaikki vailla kotia, joten katsotaan miten niiden käy 😀 .

Puikotkin on heiluneet, Marlene-sukat ovat edenneet kantapäähän, mutta nyt tosiaan tuon vaijerin kanssa pelailun vuoksi sormenpäät ovat sen verran hellinä että taidan tämän päivän antaa neuleiden olla ihan rauhassa.
Eilen aloittelin esikoiselle oman norsun, lankana siniharmaa Austermannin Step, ja ronsu on tällä hetkellä siinä vaiheessa että jalat, kädet ja korvat puuttuvat. Eli siis kaikkein pienin nysvääminen on edessä. Täytynee kaivaa sormikaspuikot jostain, noilla normaalimittaisilla sukkapuikoilla kutominen on hieman hankalaa kun koko ajan puikonpää jää jumiin joko norsun päähän tai sitten keskiruumiiseen. Tässä vielä huono kännykkäkameralla räpsäisty kuva norsun tämänhetkisestä tilanteesta:

Advertisement

 

Vihreä norsu, uusia rinkuloita ja wollmeisenoviisin höpinää

Näemmä alkaa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus se, että päivitän nykyään suunnilleen kerran viikossa tai harvemmin. Tällä kertaa kuitenkin on jotain ihan oikeesti valmistunuttakin esiteltäväksi, sekä hieman lankahehkutusta ja uusia rinkulamerkkejä. Ja tein tuonne yläpalkkiin sellaisen Valmiita silmukkamerkkisettejä-sivuston, josta on helppo katsoa millaisia merkkejä olisi heti postitettavaksi.

Y-tunnuksen hankintapaperit on täytelty, vielä pitää hieman viilata nimeä tälle hommalle, mutta luulisin että sekin etenee päätökseensä tässä parin viikon kuluessa. Sitten musta tulee ihan virallisesti pöytälaatikkoyrittäjä (vai onko korrektimpi termi ”helmilaatikko-”? 🙂 )

Mutta asiaan. Eilen illalla valmistui tähän mennessä ehkäpä suloisin neuletekele, mitä puikoiltani on poistunut. Joten saanko esitellä Efelantti Norsuinen eli tuttavien kesken Sheldon (viittaus sarjan ”The Big Bang Theory” lempparihahmooni) :

Ohje Ysoldan suunnittelema Elijah, lankana Rowanin Cashsoft DK (57% villaa, 33% Mikrokuitua, 10% Kashmiria) ja lankaa kului vain 1 kerä. Nopeahko projekti, vaikkakin silmukoiden poimiminen valmiista, täytetyistä kappaleista olikin aluksi hieman hankalaa. Tuo tosiaan neulotaan kokonaan ilman saumoja, ainoastaan korvien reunat silmukoidaan umpeen.
Nyt sitten pitäisi lapsillekin kuulemma neuloa omat, pojat jo valitsivat lankalaatikoistani kumpikin omat kerät. Esikoiselle (5,5v) tulee siniharmaa ja kuopukselle (2,5v) kirkkaan keltainen 😀 .

Tällä hetkellä puikoilla on elämäni ensimmäisestä wollmeise-vyyhdistä tulossa sukat, mallina Cookie A.:n suunnittelema Marlene , mutta niistä ei nyt ole kuin huono kännykkäkameran kuva.

Niinhän siinä kävi, että minäkin hurahdin Wollmeisen lankoihin, perjantaina kotiutui kaksi vyyhtiä twin-lankaa (80%merino, 20% polyakryyli. Vihreän sävyn nimi on Mistelzweig ja tummanvioletti on nimeltään Ballerina. Eikä se sitten noihin kahteen vyyhtiin jäänyt, tällä hetkellä on toiset kaksi matkalla Saksasta Suomeen, joten luulen että ensi perjantainakin käy suunta kohti postia.

Mitähän muuta asiaa mulla oli? Niin joo, niitä uusia rinkuloita. Yläpalkissa on tosiaan linkki tällä hetkellä uutta kotia vailla oleviin silmukkamerkkeihin, ja edelleen teen ihan toivomusten mukaisiakin vaijerimallisia merkkejä sekä kerrosmerkkejä. Kuten taisin aiemmin mainita, mustia isoja rinkuloita en valitettavasti ole vieläkään saanut, mutta niitäkin on kyllä tulossa jossain vaiheessa.

Nyt lienee aika palata taas neulomusten pariin olkkariin, sukkaa on helppo kutoa samalla kun erotuomaroi ipanoiden leikkejä.
Katsotaan meneekö taas viikko ennen seuraavaa päivitystä, vai palaanko jopa aiemmin linjoille. 😀

 

Välipalana tunnustuksellinen kirjoitus

Purkaja tosiaan laittoi vähän aikaa sitten minullepäin tulemaan tälläisen:

Ja kuten hommaan kuuluu, pitäisi minun kai sitten kertoa muutama sekalainen yksityiskohta itsestäni. Hmm. No, katsotaan mitä tästä tulee:

1. Olen varsinainen pilkunviilaaja ja englanninkielen suhteen kielioppinatsi. Ärsyttää suunnattomasti kaikenlainen taivutusmuotojen väärinkäyttö sekä kielioppivirheet.

2. Luen kirjallisuuden pääasiassa englanniksi, koska olen opiskellut kääntämistä aikana ennen lapsia, ja siellä tulin siihen tulokseen että mieluummin luen kirjat sellaisina kuin kirjailija on ne tarkoittanut.

3. Vaikka kohdassa 1 sanoin olevani pilkunviilaaja, tykkään leikkiä sanoilla ja usein tahallisesti käytän hämmentäviä taivutusmuotoja sanoista ihan vain koomisen vaikutelman vuoksi. Eli meidän perheessä leivotaan sämpyliä, kuoritaan porkkania ja niin edelleen..

4. Tykkään ruuanlaitosta, mutta hyvin harvoin seuraan mitään valmiita reseptejä. Lähinnä maistelen ruokaa tiuhaan tahtiin ja yritän miettiä mitä siihen seuraavaksi lisäisi jotta siitä tulisi kiinnostavampaa.

5. Olen teekkari, ja aion sellaisena pysyäkin. Valmistuminen ei siis ole suunnitelmissa tämän elämän aikana 😀 . Tosin opiskeluaikoina iski jonkinlainen identiteettikriisi ja käänsin yhdessä vaiheessa takkini ja ryhdyin humanistiksi eli lähtin rannikolle opiskelemaan englannin kääntämistä ja tulkkausta. Sekin tosin on vielä vaiheessa, mutta haaveilen että ehkä joskus jopa valmistuisin..

6. Jos on hankala päivä, helpoin tapa rentoutua on käynnistää pelikonsoli (xbox360) ja uppoutua roolipelien maailmaan.

7. Tällä hetkellä tosin odotan kaikkein eniten sitä, että legendaarisen Civilization-pelisarjan tuorein eli 5. osa julkaistaan tämän kuun loppupuolella. Tahdon taas päästä virtuaalisesti valloittamaan maailmaa. 🙂

Blogeja katseltuani huomasin, että tämä on kiertänyt jotakuinkin jo kaikilla, joita olen lukenut pidempään, joten en osaa selkeästi nimetä ketään joille tämän antaisin.

Aiheesta sivupoluille. Tällä viikolla tuli rinkulalähetys viimein perille, mutta valitettavasti siitä puuttuivat ne mustat rinkulat kokonaan. Joten päivitän kyllä uusia merkkejä lähipäivinä tänne, mutta mustia rinkuloita täytyy vielä odotella hetki. Uuden tilauksen laitoin kyllä jo menemään.

 

Sairas”lomaa”

Olipahan flunssa, kahdet antibiootit on tullut syötyä, ja vielä kahden viikon potemisenkaan jälkeen en ihan varma ole onko tauti vieläkään ohi vai lykkääkö kolmatta jälkitautia koneistoon..
Selkeästi siis syksy tullut, puista putoilee keltaisia lehtiä ja kylmä tuuli puhaltelee niitä ympäri takapihaa. Katolta kuuluu välillä tasaisia juoksuaskeleita, kun pihapiirin orava juoksee talon toisesta päästä kotimännystään meidän talon nurkalla kasvavaan tammeen ja kuljettaa tammenterhoja talven varalle jemmapiiloon.

Tänä vuonna taisin olla ajoissa päähinepuuhailuiden kanssa, nimittäin syksyn ensimmäinen villahattu valmistui äsken. Mallina Ysoldan suunnittelema Snapdragon Tam -baskeri, ja lankana Prismasta löytynyttä Novitan Luxus Cloudia. Ensimmäinen Novita-ostokseni vuosikausiin, ja pakko sanoa että ihan kelpoa lankaahan tuo oli. Tosin solmuja oli kolmessa kerässä ihan yli oman tarpeen, taisi yksi kerä suorastaan ylittää itsensä ja oli onnistunut vajaaseen sataan metriin saamaan 4 solmua. Joten taidan tulevaisuudessakin pysyä etäämmällä noista ”kotimaisista” langoista.

En pingottanut tuota hattua ollenkaan, koska pelottaa että se olisi lörpsähtänyt muodottomaksi retaleeksi, kokoa kun on nyt juuri sopivasti niin että sen alle on hyvä piilottaa nuttura talven pakkasilta suojaan. Mukava projekti, ja nopeakin vielä, kolmisen päivää tuohon taisi mennä. Lankaa kului 2 kokonaista kerää, ja viimeistä kolmea kerrosta varten oli pakko aloittaa se kolmaskin kerä. Jos olisin neulonut hieman pienemmillä puikoilla niin varmaankin olisi kaksi kerää riittänyt hyvin.

Silmukkamerkkipajalla on ollut hieman hiljaisempaa nyt flunssan ajan, muutamia tilaustöitä olen tehnyt, mutta valitettavasti materiaalitilaus (jossa liki kilon verran pyöreitä renkaita rinkulamerkkejä varten) on edelleen matkalla enkä tiedä koska mahtaa perille saapua? Sitä odotellessa taidan pistää puikoille seuraavaksi vaaleanpunaisen elefantin, nimittäin tälläisen. Ysoldan luomuksia tuokin, sain ohjeen tuohon lahjaksi eräältä ihanalta Ravelrylaiselta, eli kiitos vielä tätäkin kautta ”Sintti68” ♥.

Ai niin, Purkaja oli jättänyt minulle tunnustuksen blogissaan, palaan sen pariin ensi viikolla 🙂 .

 

Pinkkiä pitsiä ja lisää kimallusta

Huh, välillä sitä miettii, että onko mitään järkeä asettaa itselleen aikarajoja/-tavoitteita neulontaan liittyen? Viime viikolla sain päähäni että haluan viikonloppuna oleviin juhliin pukuni kanssa vaaleanpunaisen huivin ja Travelling woman (edellisessä postauksessa on ravelrylinkki) siirtyi puikoille. Kuten taisin mutista, liukas ja helposti neuloutuva lanka yhdistettynä helppoon malliin aiheutti paljon toistuvaa silmukoiden laskemista ja siitä seuraavaa turhautumista kun aina oli joko pari liikaa tai liian vähän. Huivi kuitenkin valmistui, ja ihan ajoissakin 😀

Tällä kertaa huivista ei edes tullut mikään jättiläinen, vaan juuri sopivan kokoinen peittämään hartiat olkaimettoman juhlapuvun kaverina.

Yläreunasta mitattuna leveyttä on hieman reilu 140cm, ja korkeutta keskeltä suunnilleen 50cm. Sopii siis hyvin ihan kaulahuivikäyttöönkin talvella.

Postipoika on tällä viikolla kantanut useita paketteja laatikkoon, ja silmukkamerkkejä tekee taas mieli puuhastella. Alapuolella pari ryhmäkuvaa kimaltavista kavereista jotka ovat muuttaneet tänne:

Valikoima erikokoisia ja -värisiä lasihelmiä, vielä kun saisin sen rengas-tilauksen Atlantin toiselta puolelta niin pääsisin taas puuhaamaan kolvin ja liiman kanssa rinkuloita.

Toisessa potretissa lepäilevät vielä pusseissaan värilajitelma Swarowskeja, nuo tulevat kerrosmerkkeihin ja roikkuviin silmukkamerkkeihin sitten lähitulevaisuudessa..

Eipä tuossa kovin montaa kappaletta jokaista väriä ole, mutta riittävästi aina yhteen settiin kuitenkin.