Monta rautaa tulessa.. tai siis lankaa ja kuitua työn alla

Pikkuhiljaa täälläkin on taas käsityöt edistyneet. Still light tosin edelleen odottelee yhtä hihaa ja taskuja, mutta koska yhden projektin valmiiksisaattamiseen tällä hetkellä ei keskittymiskyky riitä, niin olen sitten aloitellut kaikenlaista muuta.. Kyllä se villapaitakin sieltä varmaankin jossain vaiheessa valmistuu, mutta eipä tässä mihinkään liene kiire.

Aloitin kevään tuloa odotellessa Colour Affection-huivin, kun en keksinyt ihanalle wollmeisen Maharani-vyyhdille muutakaan soveliasta projektia. Sävyinä siis Pistazie, Maharani ja Moses/My old blue jeans (tuosta tummasta kerästä oli vyöte kateissa).

Tältä tuo näyttää tällä hetkellä:

Juurikin sellainen väripilkku joka piristää mukavasti kevättä odotellessa.

Kehruupuolellakin pientä edistystä tapahtuu, viime viikolla postilaatikosta löytyi sekä Salmelan Tuulian Kehrääjän Käsikirja, että sopivasti Hopeasäikeeltä tilattua bfl/nylonia.

Täytyy sanoa, että kuidulla ja kuidulla on eroa, tuo bfl suorastaan soljuu sormissa ja toivottavasti tällä kertaa saan aikaiseksi ihan neulontakelpoista lankaakin. Ensimmäinen värttinällinen valmistui eilen, en viitsinyt 35g enempää kehrätä tuolle mun suht kevyelle värttinälle (taitaa painaa n. 25g) joten kerin säikeen talteen odottamaan kertausta ja nyt on taas mukavampaa pyöritellä tyhjälle värttinälle kynsilakkaan mätsäävää kuitua 🙂

Tänään pallomaha täytti 30+0 viikkoa, joten loppusuora alkaa senkin osalta häämöttää. Pitäisi varmaankin pikkuhiljaa alkaa perehtyä noihin vauvaneuleisiinkin, jos aion ipanan pukea itseneulomiini vaatteisiin. Taidankin tästä siirtyä taas huilailemaan ja miettiä neuloisiko huivia vai kehräisikö lankaa… Valintoja, valintoja.

Advertisement

 

Uusia perheenjäseniä ja jokin neule

Lomat tuli lomailtua, ensimmäiset pari viikkoa meni remontin parissa kun mies nikkaroi meille uuden saunan. Ihana uusi kiuas lämmittää mukavasti, ja enää ei tarvitse pelätä lauteiden puolesta lasten kiipeillessä. Helteet veivät neuleinnon aika totaalisesti, eipä sitä kolmenkymmenen asteen lämmössä tee mieli levittää puolivalmista villatakkia syliin ja tikuttaa pitkiä hihoja joten bloginkin päivittäminen hieman jäi.

Edellispäivänä (keskiviikkona 3.8) perheeseen tulikin sitten kaksi uutta jäsentä, joiden saapumista edelsi lankavaraston tarkistaminen ja muovilaatikoihin ahtaminen. Meillä on nyt kaksi pientä jedi-ritaria, Anakin ja Obi-Wan. 12 viikkoisia kissanpentuja siis, tässäpä vielä muutama kuva pikkuisista koska ne vain ovat niin suloisia ♥.

Tässä Obi-Wan,

ja tässä Anakin.

Niin joo, lupasin jotain neuleaiheistakin. Perinteitä kunnioittaen peilinkautta itse otettu kuva, tietenkin. Kyseessä Veera Välimäen suunnittelema Celery Cardigan, lankana Wollmeisen 100% sävyissä Im Jahr der Ratte (harmaa) sekä Raku-Regenbogen (monivärinen).

Näköjään pikkukisut heräsivät päiväuniltaan, joten pitänee mennä laittamaan ruokakuppiin täytettä. Palailen taas kun ehdin, ehkä ensi viikolla, ehkä ensi kuussa 🙂 .

 

Arjen harmautta

Valmistui se ennen kesää. Still Light-paita nimittäin. Pari viikkoa sinnikästä neulontaa ja nyt pitäisi tarjeta näillä pakkasilla.

Tein tosiaan hieman lyhyemmän version kuin mitä ohjeessa, sillä olen kuitenkin enemmän paitaihminen.. Ihanan pehmeä, äärimmäisen lämmin ja miellyttävän pelkistetty lopputulos.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, ja puikoilla on nyt jo uusi neuletakki. 😀 . Hurahdin että hurina vain kävi.

Lankaa kului tuohon paitaan reilut kolme vyyhtiä (100g/vyyhti) joten nyt pitäisi miettiä että mitä jäljelle jääneistä 2½ vyyhdistä puuhaisi.

Jotta koko postaus ei olisi ihan harmaa, niin loppuun vielä hieman sateenkaarta Wollmeisen muodossa.

Raku-Regenbogen sukkalankavahvuutena. ♥

 

Projektimonogamiaa.

Harvinaista.

Mä en ole harhautunut melkein viikkoon tuosta edellisessä postauksessa vilahtaneesta villapaidan alusta. Hämmentävää, kun ei olekaan toistakymmentä projektia kesken kerralla, vaan vain turvallisen harmaata sileää. Joka muuten on harvinaisen tylsää näin pidemmän päälle. Varsinkin kun eilen posti toi mukanaan uusia puikkoja, ja tänään kotiutui muutama Wollmeise-vyyhtikin. Toinen vyyhti, punamusta sävyltään kävi täällä vain kääntymässä ja on jo matkalla uuteen, arvostavampaan kotiin, mutta toinen vyyhti muotoutuu jossain vaiheessa varmasti asusteiksi. Harmaa nimittäin.

Ei tuo ainoa uusi WM tulokas ole, muutama vyyhti kotiutui viime viikolla, ja kai ensi viikollakin saan postissa käydä..

Ylläoleva ihanuus muotoutuu huiviksi, malli on vielä hakusessa.
Alla oleva punatiilin sävyinen sai poikkeuksellisesti jäädä, ei tosin vielä ole aavistustakaan mikä siitä tulee isona.

Harmaa Still Light on edistynyt jo hieman viime näkemältä, tässä viikonloppuna nappaamani kuva (pahoittelut sekavasta hiuskasvustosta, harja oli hukassa)

Nykyään mennään jossain vyötärön paikkeilla, haluaisin ajatella että olen jo voiton puolella, mutta helmaa tulee melkein polviin asti joten.. 😉

Siirryn taas tikuttamaan, vaikka peukalon juuri aristaakin jo hieman.